Kevään tyylipohdintoja - Nainen puistossa mustassa takissa.

Kevään tyylipohdintoja – Kaikki minulle heti! Osa 2.

Kevät tuo aina haasteita pukeutumisessa ja huomaan haluavani vaatteita kaikki mulle heti -ajattelutavalla, joka ei ole kestävää ympäristön, eikä itseni kannalta.

Pikamuoti on lietsonut kulttuuria, joka korostaa nopeaa ja ajattelematonta kuluttamista, kun ihmiset haluavat tiettyjä kauppoihin tulevia tuotteita heti ja yleensä harkitsemattomasti. Yhtenä isona ongelmana tässä kulttuurissa on, että se on itseään toistava ympyrä: kun vaatebrändit yhä enemmän ja kiivaamalla tahdilla tuottavat vaatteita, kuluttajat haluavat ostaa niitä samassa tahdissa. Nopeat syklit eivät anna aikaa pohtia haluammeko vaatteita oikeasti ja ne houkuttelevat ostamaan halpaa tavaraa, joka ei usein ole ekologisesti eikä eettisesti valmistettua.

Kaikki mulle heti -ajattelutapa luo mielikuvan, jossa elämä tapahtuu pelkästään nyt, että kaikki on saatava välittömästi, eikä niitä voi lykätä tulevaisuuteen. Todellisuudessa minulla on koko elämäni aikaa ostaa vaatteita, kokea asioita, matkustaa ja nähdä. Päädyn listaamaan asioita, jotka haluaisin mahdollisesti ostaa joskus.

Itselläni koko tämä ajattelutapa kulminoituu kevääseen ja syksyyn, kun talvi vaihtuu hitaasti kesään ja kesä talveen. Uskon, että syy on muutoksessa ja uutuuden tunteessa, jota haluan etsiä ja tavoitella myös pukeutumisessa ja tyylissäni. Tämä on kuitenkin harhakuva, sillä kevät ja syksy tulevat joka vuosi uudestaan, pääasiassa samanlaisina. Kysymys on vain mieleni rakentamasta ideaalimaailmasta, jossa jokin näinä välivuodenaikoina muuttuu merkittävästi.

Onhan se totta, että kevät tuntuu joka vuosi uudelta ja ihanalta, ja sitä se onkin, mutta vaatekaappini ei tarvitse muuttua. Se tarvitsee järjestystä, jossa talvi väistyy kevään ja lopulta kesän tieltä sekä tuuletusta ja hoitoa. Saman pitäisi tapahtua syksyllä.

Vinkkejä kaikki mulle heti -ajattelutavan selättämiseen:

  1. Muista, että elämä ei tapahdu pelkästään nyt heti, eikä minun tarvitse omistaa kaikkea, mistä haaveilen juuri nyt.
  2. Teen listaa vaatteista, jotka haluaisin mahdollisesti ostaa joskus. Mietin tarkkaan, mitkä ja millaiset vaatteet pääsevät tälle listalle.
  3. Pitäydyn uniformuissa, jotka tulevat toimimaan aina. Yksinkertaisuus ja selkeys on avainasemassa.
  4. Järjestän keväisin ja syksyisin vaatekaappini uudestaan ja katson, onko siellä jotakin, jota en enää käytä. Jos on, myyn vaatteet eteenpäin tai kierrätän parhaani mukaan.
  5. En myöskään epäröi myydä vaatteita, jotka eivät enää miellytä, vaikka olisin omistanut ne vain vähän aikaa. Ei auta, että hamstraan vaatteita kaappiini ja toivon, että alkaisin pitää niistä, sillä se vain luo turhaa epäjärjestystä kaappiini ja mieleeni omasta tyylistäni. On tärkeää myös muistaa, että mitä väljempi vaatekaappini on, sitä miellyttävämpi se on ja sitä helpompaa minun on määrittää omaa tyyliäni.

Kuvat by Totême (still-kuvia The City -videosta keväältä 2019).

Kevään tyylipohdintoja on muutaman osan (tai vain kahden) mittainen minisarja. En tiedä vielä, kuinka pitkä, mutta kevättyyli, kestävä muoti ja jatkuvat ostohalut mietityttää paljon.

Kevään tyylipohdintoja, osa 1.