Muistutus kulutuskulttuurin vaikutuksista

Tarvitsen muistutuksen kulutuskulttuurin vaikutuksista!

Selaan innoissani uusia syysvaatteita, kuvittelen itseni kulkemaan Helsingin kaduilla keltaisten lehtien ja jugend-talojen keskellä. Mun kuvitelmassa on aurinkoista ja vähän tuulista. Vestiairesta etsin Max Maran villakangastakkia, By Far:in ruskeita nilkkureita tai sitten cowboy -tyylisiä saappaita, Pleats Please -housut ja nahkahousut olisi tietty ihanat syksyyn, sitten silkkipaita ja musta neule. Jacquemusin julistan olevan uusi suosikkini! Enkä ole edes päässyt Marimekon syysvalikoimaan asti!

Sitten mä muistutan itseäni siitä, etten tarvitse oikeasti mitään! Olen Aucklandissa enkä Helsingissä, sivuutan kauneimman (ja kamalimman) syksyn, kun lähden Australiaan ja Balille ja joulukuussa olen Japanissa. Eikä mulla ole rahaa mihinkään noista vaatteista, enkä edelleenkään tarvitse niitä!

Elän mielessäni syksyä ja ajattelen tarvitsevani piristystä vaatekaappiini, sillä edessä oleva pitkä talvi suorastaan huutaa sitä, jotta selviäisin kylmästä ja pimeästä. Samoin kaikki uudet vaatemallistot, jotka on todella ihania (ja jotkin vintagevaatteet ja vanhat klassikot). Tämän ostamisen paineen luo kulutuskulttuuri, sosiaalinen media, omassa mielessä olevat pinttyneet ajatukset siitä, että tavitsee koko ajan jotakin uutta ja vähän jännittävää, ja ”kaikki mulle heti nyt” -kulttuuri.

Epävarmuudet ja kaaos luovat virheellisiä ostotarpeita

Harkinnan ja ajattelutyön jälkeen huomaan, että tämän kertaisen ostamisen tarpeen takana on myös omat epävarmuudet itsestäni. En usko näyttäväni omien standardieni mukaan tarpeeksi hyvältä. Mulla on myös täällä mukana vain osa vaatekaapistani ja huomaan, että samat vaatteet alkaa kyllästyttää (vaikka todennäköisesti suurimman osan ajastani elän joogahousuissa). Toisena isona tekijänä on sosiaalinen media (taas!), jota selaan aivan liian paljon. Se nostaa omia standardejani vaatteideni osalta, vaikuttaa ajatteluuni omasta tyylistäni rakentaen siitä virheellisen kuvan (en ole jatkuvaa kesää Ibizalla elävä, enkä glamoröösi seurapiirinainen) ja luo kaaosta ajatteluuni.

Muista vanhojen vaatteiden spa-hetki

Tarvitsen yksinkertaisia vaatteita ja rutiinin niiden huoltoon! Päädyn listaamaan housut, jotka korjautan, kun pääsen kotiin, villapaidat joista parsin reiät kainaloista ja kampaan nypyt pois Arkive Atelierilta ostamallani nukkakammalla. Aion ostaa vaateharjan, jolla haluan pitää vaatteistani huolta. Lupaan rakastaa vanhoja vaatteitani! Luon mielessäni järjestystä kaappiini ja mietin erilaisia asukokonaisuuksia ja huomautan itseäni, että tarvitsen ostaa korkeintaan ryhdikkään villakangastakin!

 

Kuva: Claudia Schiffer by Peter Lindbergh 1998

Muistutus kulutuskulttuurin vaikutuksista: tarvitsen yksinkertaisia vaatteita.
  1. Aika samastuttavaa pohdintaa. Olen naureskellut itselleni viimeiset kaksi viikkoa, kun mulla ei ole yksiväristä kaulahuivia ja kirjavat mukamas pilaa asut 😀 mutta päätin että en nyt anna itselleni lupaa ostaa uutta huivia, koska mulla on jo useampi laadukas ja kaunis huivi!

    1. Hehe, no tuopa just! Täytyy vaan opetella yhdistelemään vaatteita uusilla ja kivoilla tavoilla ja sit myös vain hyväksymään tiettyjä asioita niin kuin ne on 😀 Kivaa, kun kommentoit!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *